Pistetalojen historiaa
Niiralan Kulman talojen historiaa sopii katsella mainiosta videosarjasta. Paras paikka muisteloille on tietysti Polle!
Mölymäen veijarit
”Ryökäleen rosvojahtia meiän pihamualla piätte, suoriutukkee taipaleelle ja vähän äkisti.”
Sirkuksen tulo kaupunkiin panee vipinää Mölymäen veijareihin Lassi Koposen kirjassa.
Jos hätistellään tai vaikkei hätisteltäisi, niin tule ihmeessä Polleen!
Kuopiolaislähtöinen lääketieteellisen fysiikan tohtori ja tarkastaja Jukka Liukkonen on selvittänyt juuri julkaistussa tutkimuksessaan ”Energy and well-being optimization as a self-paced incline and decline slope walking with the real-time control of randomized step width method towards and away from Pollen Potku: a cross-sectional study predicts good quality of life” mölymäkeläisen Pollen Potku ravintolan positiivisia terveysvaikutuksia. Tutkimus on julkaistu arvostetussa Journal of Contemporary and Experimental Nature –lehdessä.
Liukkonen sai idean tarpeelliseen tutkimukseen sijaittuaan joitakin hetkiä Kuopion torin kannen ylätahkon keskipisteen välittömässä läheisyydessä, kun kuultavana oli kuopiolaiselle torielämälle tyypillistä pontevaa paikallisurheilupuhetta. Saatuaan suotuisan rahoituspäätöksen Suomen akatemialle tehdyn menestyksekkään viisisivuisen hakemuksen perusteella tutkimusryhmä oli valmis tekemään kaksivuotisen hankkeen viidessätoista päivässä. Mittausvälineistö järjestyi Itä-Suomen yliopistolta ja Maanmittauslaitokselta. Tutkimuksessa sovellettiin uutta – Suomessa aiemmin käyttämätöntä – joustavan mittaamisen menetelmää.
Kilogramman uusi määritelmä otettu huomioon
Erityisen kiehtovan lisähaasteen hankkeen menetelmäkehitykselle ja tulosten käsittelylle tarjosi SI-mittajärjestelmän muutos, jossa kilogramman määritelmä muuttui uudeksi luonnonvakioihin perustuvaksi ja ranskalaisesta Le Grand K –kappaleesta riippumattomaksi. ”Tutkimusryhmä sovelsi tutkimuksessaan 20. toukokuuta Maailman metrologiapäivänä käyttöönotettua Planckin vakion avulla annettua määritelmää”, kertoo tutkimusryhmän jäsen maisteri Reima D. J.
Kilogramma on siis määritelty antamalla Planckin vakiolle numeeriseksi arvoksi 6,626 070 15 × 10−34 J⋅s, eli 6,626 070 15 × 10−34 kg⋅m^2⋅s−1. Tällöin määrittely tapahtuu metrin ja sekunnin avulla. Metri on määritelty valonnopeuden sekä sekunti cesiumin avulla siten, että se on 9 192 631 770 kertaa sellaisen säteilyn jaksonaika, joka vastaa Cs-133-atomin siirtymää perustilan ylihienorakenteen kahden energiatason välillä. ”Käytännössä mainittu Planckin vakioon perustuva mittanormaali voidaan toteuttaa sähkösuureiden kvanttinormaaleihin perustuen wattivaa’an avulla”, Reima jatkaa. Liukkonen täsmentää, että ”minuutissa on likimain 60 sekuntia.”
Torilta Pollen Potkuun
Mahdollisten terveysvaikutusten selvittämiseksi tutkittiin koehenkilöiden sijainnin muuttamista Kuopion torilta Pollen Potkuun koehenkilöiden omaa kävelyä hyödyntäen. Tätä varten oli tarkoin määritettävä lähtökohta eli liikkeen alkupiste.
Alkupisteen määrittämisen jälkeen kaksoissokkokokeessa anonymisoidut terveet vapaaehtoiset koehenkilöt saivat ohjeen ryhtyä muuttamaan sijaintiaan alkupisteestä kohti Pollen Potkua. Kulkijoita ja kuljettua matkaa seurattiin useiden eri mittalaitteiden avulla. Omakohtaisen kokemuksen varmistamiseksi myös tutkimusryhmä kulki omine lihasvoimineen, mikä edellytti pysähdyksiä ja ponnistuksia.
Positiivisia tuloksia
Mittausten perusteella ilmeni, että matka torilta Pollen Potkuun on positiivinen. Tulosten perusteella ilmeneni muun muassa että kävelymatkaa kertyi +850 metriä. Myös korkeuseroksi lähtöpaikan ja Pollen Potkun välillä mitattiin joustavan mittauksen keinon positiivinen tulos: +19 metriä. ”Tulokset eivät yllätä”, toteaa Liukkonen ja sanoo niiden osaltaan vahvistavan tutkimushypoteesia siitä, että matka Pollen Potkuun on positiivinen.
Terveysvaikutusten osalta tulokset olivat monitahoisesti positiivisia. Siirtymän todettiin kuormittavan lihaksistoa ja koko kehoa sekä kehon syvälämpötilaa. Lämpötilan keskimääräinen nousu oli +0,6 ºC. Joskin muutokset olivat kovin yksilöllisiä. Lihatyön hyötysuhteeksi saatiin enintään 20 prosenttia.
Koehenkilöille tehtyjen yksilöllisten haastattelujen, mittausten ja selvitysten perusteella todettiin, että fyysinen kuormitus aiheutti väsymystä. Väsymyksen määrän arvioitiin olleen likimain suoraan verrannollinen fyysisen kuormituksen tasoon ja kestoon. Syvällisemmässä analyysissa väsymys jaettiin paikalliseen ja yleiseen väsymykseen.
Paikallisen todettiin johtuvan lihaksen sisäisen happamuustason noususta ja keskushermoston väsymisessä havaittiin mm. hermoimpulssien kulun hidastumista. Tulosten analyysissa tarkasteltiin kestävyyttä, voimantuottoa, nopeutta, koordinaatiota, liikkuvuutta sekä hengitys- ja verenkiertoelimistön ja lihaksiston toimintoja, kuten sykettä, hapenkulutusta, ventilaatiota, verenkiertoa ja energiankulusta.
”Matkan lisäksi merkitystä on päämäärällä. Kaikilla koehenkilöillä todettiin perille saapumisen aiheuttamia positiivisia vaikutuksia.”, Liukkonen summaa. Samalla hän muistuttaa etenkin kulutetun energian suotuisista vaikutuksista.
Palautuminen on tärkeää
Lopuksi Liukkonen ja Reima muistuttavat palautumisen tärkeydestä. Palautumisessa korvataan työn aiheuttamaa happivelkaa, täydennetään energia- ja happivarastoja sekä poistetaan happamia aineenvaihduntatuotteita. Suositeltavia aktiivisien palautumisen menetelmiä ovat kontrastivesiterapia, kylmävesiterapia, tietovisailu, venyttely ja maltillinen kofeiinin käyttö.
Tutkimuksen perusteella on annettu käypäisen elämän suositus, joka kehottaa terveydestään huolehtivia ihmisiä suuntaamaan säännöllisesti torilta ja muualtakin Pollen Potkuun.
Uuteen tutkimusprojektiin kiirehtinyt tohtori huikkasi haastattelutuokion lopuksi hyvän kesän toivotukset kuopiolaisille ja arveli takaisin olen likipitäen yhtä pitkä matka.
Tiedetoimitus
Alkuperäisen artikkelin tiedot: Liukkonen, J. and Reima, D.J., Energy and well-being optimization as a self-paced incline and decline slope walking with the real-time control of randomized step width method towards and away from Pollen Potku: a cross-sectional study predicts good quality of life, vol 22, pages 48-67, 2019, Gnarl & Porcine Sci.